Olet täällä

Radion iltahartaus

Näinä keskikesän päivinä on hyvä palauttaa mieliin eri vuodenaikojen juhliin ortodoksisessa perinteessä liittyvä rikas symboliikka.

Se on näkynyt vuosisatojen ajan ortodoksisen kulttuurin tavoissa yhdistää vuodenaikojen tärkeät päivät pyhien kunnioittamiseen.

Maatöiden alkamista juhlittiin yhdeksäntenä toukokuuta.

Silloin vietettiin Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän toista vuosittaista muistopäivää. Tuo juhla, kevät-Miikkula, on ollut perinteisesti maatöihin ryhtymisen päivä.

Toinen Nikolaoksen muistopäivä 6. joulukuuta oli puolestaan juhla, joka merkitsi ulkotöiden päättymistä ja jouluvalmistelujen alkua.

Toinen tärkeä pyhä, jonka muistoa vietetään kaksi kertaa vuodessa, on Georgios Voittaja.

Kevät-Jyrriä” vietetään 23. huhtikuuta ja ”syys-Jyrriä” kolmantena marraskuuta. Myös Georgioksen juhlien viettoon liittyi peltotöiden aloittamiseen ja päättymiseen yhdistyvät tavat ja perinteet.

Kevään juhla on myös Maria Egyptiläisen päivä 1. huhtikuuta. Tuota kevätpäivää kutsuttiin vanhassa slaavilaisessa kulttuurissa myös ”lumensulattaja-Marian” päiväksi.

Vienanmeren Solovetskin luostarin perustaja Zosima on mehiläisten kasvattajien ja hunajan tuottajien suojelija. Hänen muistopäivänsä on 17. huhtikuuta, jolloin mehiläispesät perinteisesti otetaan talven jälkeen esille.

Mehiläispesät laitetaan talvikuntoon Solovetsin luostarin toisen perustajan Savvatin päivänä 27. syyskuuta. Tästä syystä Zosima ja Savvati Solovetskilaisten ikonissa on pyhien välissä kuvattuna mehiläispesiä.

Konstantinoksen ja Helenan päivänä 21. toukokuuta aloitettiin vanhastaan pellavan valmistus ja slaavinkielinen pellavaa tarkoittava sanan ”ljon” on myös Helena-nimen hellittelymuodon ”Ljalja” taustalla.

Huomenna 20. heinäkuuta vietetään profeetta Elia Tisbeläisen juhlaa. Tämä keskikesän juhla korvasi pohjoisten ortodoksisten kansojen parissa pakanallisen ukkosen jumalan Perunin päivän.

Profeetta Elian puoleen käännyttiin myös etelässä. Konstantinopolin patriarkka Kallistos mainitsee 1300-luvulla kirjoittamassaan rukouksessa Elian siunauksellisen sateen tuojana keskikesän kuivuuden keskelle.

Pyhän Blasioksen muistopäivää eli Valassia vietämme ensi sunnuntaina. Blasios oli Karjalassa perinteisesti karjan suojelija.

Noin kuukauden kuluttua, 18. elokuuta, on pyhien Floroksen ja Lauroksen juhla. He olivat hevosten ja hevosmiesten suojelijoita.

Elokuussa vietetään kolmea Vapahtajan eli Spuassan juhlaa.

Ensimmäinen ”Spuassa” tai ”Spas” on elokuun ensimmäinen päivä, kunniallisen ja eläväksitekevän ristin esiintuomisen juhla. Tuota juhlaa kutsuttiin vanhastaan ”hunaja-Spassiksi”, koska silloin alkoi hunajavahakakkujen kerääminen.

Toinen Vapahtajan juhla on kirkastuspäivä 6. elokuuta, jota kutsutaan ”omena-Spassiksi”.

Kolmas ”Spuassa” on Herramme Jeesuksen Kristuksen käsittätehdyn ikonin juhla 16. elokuuta. Sitä kutsutaan vanhastaan pähkinäsadon kypsymisen vuoksi ”pähkinä-Spassiksi”.

Ristin ylentämisen juhla 14. syyskuuta oli päivä, jolloin vehnää ryhdyttiin nostamaan eli ylentämään puitavaksi. Kansanperinteen mukaan tuona päivänä myös linnut ”nousivat” syysmuuttoon järjestäytyäkseen taivaalle.

Tänään 19. heinäkuuta vietetään pyhittäjä Serafim Sarovilaisen juhlaa. Vuonna 1883 taivaan kirkkauteen menneelle pyhittäjä Serafimille on kirkkovuodessa kaksi juhlapäivää: ensimmäinen Serafimin juhla on uuden vuoden päivän jälkeinen päivä ja toinen tänään, Pyhän Elian päivän aattona.

Vuodenaikojen juhliin liittyy ortodoksisessa perinteessä kaunis pyhien muiston ja tapakulttuurin yhteys.

Ortodoksiset juhlat ja niihin liittyvät kansanperinteet osoittavat, miten kirkkovuosi tukee luonnon kiertokulkua.

Kaikki juhlat vievät meitä myös aina ikuista taivaan valoa kohti.

19.7.2016

© Suomen ortodoksisen arkkipiispan kanslia, Karjalankatu 1, 70110 Kuopio, puh. 020 6100 230, faksi 020 6100 231, karjalan.hiippakunta(at)ort.fi