Pyhittäjä Ignati Vologdalainen, entinen Uglitšin ruhtinas Johannes

Pyhittäjä Ignati oli Uglitšin ruhtinas Andrein poika. Hän syntyi noin vuonna 1477 ja sai kasteessa nimen Johannes. Hän oli nöyrä ja hiljainen luonteeltaan. Menetettyään kuusivuotiaana äitinsä hän etsi lohdutusta rukouksesta ja Raamatun lukemisesta.

Kun Johannes oli 13-vuotias, ruhtinas Andrei joutui veljensä, Moskovan suuriruhtinas Iivana III:n vihoihin. Tämä käski vangita Andrein poikineen ja panetti heidät kahleisiin. Ruhtinas Andrei kuoli vankeudessa kolmen vuoden kuluttua. Johannes ja hänen nuorempi veljensä Dimitri siirrettiin Belozerskiin, jossa heitä edelleen pidettiin vankilassa. Veljesten ainoana turvana ja lohtuna oli kääntyä rukouksessa Jumalan ja Hänen puhtaimman Äitinsä puoleen. Masennuksen ja epätoivon hetkinä Johannes lohdutti veljeään, palautti hänen mieleensä pyhien kärsimykset ja sen tulevan palkan, joka on luvattu viattomasti kärsiville. Hän itse piti aina mielessään kuoleman. Näin hän vuosien myötä saavutti hengellisen liikutuksen tilan ja sisäisen rauhan.

Kun veljesten 32. vuosi vankeudessa alkoi, Johannes sairastui. Hän odotti iloiten kuolemaa ja yhdistymistä Kristuksen kanssa. Vain yksi toive hänellä oli: saada munkkivihkimys ennen lähtöä tästä elämästä. Hänen pyynnöstään vankilaan kutsuttiin Prilukan luostarin igumeni Mikael, joka vihki hänet suuren skeeman munkiksi ja antoi hänelle nimen Ignati. Kiitollisuuden kyyneliä vuodattaen uusi skeemamunkki osallistui pyhään ehtoolliseen, siunasi itsensä ristinmerkillä ja antoi henkensä Jumalalle toukokuun 19. päivänä vuonna 1523. Hän oli tuolloin 45 vuoden ikäinen. Jo ennen hautajaisia pyhittäjä Ignatin arkun äärellä alkoi tapahtua ihmeitä.

Tulostettava sivu