Pyhittäjä Kornili Paleostrovilainen, Karjalan pyhä

Pyhittäjä Kornili syntyi Pihkovassa 1300-luvulla. Hän oli jo kypsässä iässä vihkiytyessään munkiksi ja kilvoitteli ensin Valamon luostarissa. Sitten hän vaelsi Suomen kautta Vienanmerelle, jossa hän julisti kristinuskoa pakanoille joutuen välillä kuolemanvaaraan. Jonkin aikaa hän kierteli eri luostareissa ja erakkoloissa keräten nöyriltä kilvoittelijoilta arvokasta erakkoelämän kokemusta.

1300-luvun lopulla Kornili lopetti kiertelyn ja ryhtyi etsimään Äänisjärveltä yksinäistä kilvoituspaikkaa. Hän mieltyi Palej (Vspalje) -nimiseen saareen, rakensi sinne itselleen pienen keljan ja antautui hengelliseen mietiskelyyn ja rukouskilvoitukseen.

Pian sana Kornilin kilvoituselämästä levisi ympäristöön. Hänen luonaan alkoi saaren syrjäisestä sijainnista huolimatta käydä hengellistä ohjausta etsiviä ihmisiä, joista muutamat jäivät kilvoittelemaan yhdessä hänen kanssaan. He rakensivat paikalle Jumalanäidin syntymälle pyhitetyn kirkon ja perustivat pienen luostarin.

Pyhittäjä Kornili toimi yhteisön johtajana, mutta vetäytyi usein rukoilemaan yksinäisyydessä ja hiljaisuudessa saarella olevaan luolaan. Hän täydensi rukouskilvoitustaan kantamalla raskaita kilvoituskahleita ja paastoamalla ankarasti. Kerran yöllisen rukouksen aikana hän sai nähdä ilmestyksessä Herran Jeesuksen Kristuksen, joka siunasi ristillä hänet ja luostarin. Tämän suloisen näyn innoittamana pyhittäjä Kornili nimitti luostarinsa johtajaksi oppilaansa Avraamin (21.8.) ja sulkeutui itse luolaan, jossa hän pysyi kuolemaansa asti.

Pyhittäjä Kornili antoi henkensä Herralle korkeassa iässä vuoden 1420 tienoilla. Hänet haudattiin kilvoitusluolaansa. Igumeni Avraamin aikana 1400-luvun lopulla hänen reliikkinsä siirrettiin luostarin kirkkoon, jossa ne sijoitettiin lattian alle.

Tulostettava sivu