Mikkelin kaupungin suojeluspyhimyksenä on keskiajalta saakka toiminut Ylienkeli Mikael, taivaallisten sotajoukkojen johtaja. Kun Mikkelin ortodoksinen seurakunta perustettiin jälleenrakennuslain nojalla 1.1.1950, oli luonnollista että myös sen pääkirkko pyhitettäisiin Ylienkeli Mikaelin muistolle.
Kirkon peruskiven muurauksen suoritti kirkkoherra Gaurilow 20.10.1956. Ylienkeli Mikaelin kirkko, sen vieressä sijaitseva virkatalo ja kellotorni valmistuivat vuonna 1957. Punatiilestä rakennetun kirkon sisustussuunnitelman laati ja ikonostaasin ikonit maalasi taitelija Veikko Marttinen. Niistä osa on tänä päivänä esillä Kuopiossa ortodoksisessa kirkkomuseossa Riisassa. Kalustosuunnitelman teki ylidiakoni Leo Kasanko ja jalopuisen ikonostaasin valmisti puuseppämestari Valtter Kisonen Kuopiosta. Rakennusurakkaan sisältyi myös erillinen virkatalo ja 26 metrin korkuinen kellotorni.
Kirkon vihki 8.6.1958 käyttöön apulaispiispa Paavali avustajinaan kirkkoherrat Aleksanteri Gaurilow, Olavi Petsalo, Leo Merras, Vilho Hokkinen ja Aleksanteri Olanto.
Ylienkeli Mikaelin kirkon interiööri on muuttunut paljon vuosien varrella. Vuosina 1990–1992 kirkko sai uuden ikonostaasin ja freskot alttarin aspikseen. Molemmat suunnitteli ja maalasi Petros Sasaki. Samalla kirkkoon hankittiin uudet matot. Nämä hankinnat mahdollisti seurakunnan kanslistina toimineen Makarios Nissisen testamenttilahjoitus kirkon kaunistamiseen.
Uuden ikonostaasin on veistänyt vaahterasta pieksämäkeläinen veistomestari Martti Lehtoaho. Kuninkaanovien yläpuolella on vanhan Käkisalmen ortodoksisen kirkon kuninkaan ovi, jonka kirkkoherra Pekka Jyrkinen löysi kirkon ullakolta. Sen kunnosti Martti Lehtoaho ja kultauksen suoritti helsinkiläinen konservointiliike.
Kirkko on saanut vuosien varrella myös paljon muita lahjoituksia. Tehtailijan rouva Lilja Reunanen on lahjoittanut kirkolle kattokruunun, kirkon isännöitsijän pöydän ja jo mainitun kuninkaan oven kultauksen. Lahjoittajien antia ovat myös monet ikonit, liturgiset tekstiilit ja puvut, käspaikat ja tärkeät sakraaliesineet sekä varat niiden kunnostukseen.
Kirkon sisämaalaus on uusittu kahdesti kirkon historian aikana.
Kirkon monia arvokkaita ikoneita suojaavat juvalaisen maanviljelijä Esko Lipsasen tekemät kauniit kiotakaapit. Kirkon ikoneista vanhin ja arvokkain on 1600-luvulta Käkisalmesta lähtöisin oleva Kasanin Jumalanäiti. Mikkelissä aiemmin sijainneesta vanhasta ortodoksisesta sotilaskirkosta ovat jäljellä vain kiotakaappi, jossa on uusi Ylienkeli Mikaelin ikoni sekä alttarin kaiteet, jotka toimivat seurakuntakeskuksen pääsisäänkäynnin portteina. Kaiteet kunnosti portiksi kangasniemeläinen opettaja Jouko Prauda.
Kuva: Pertti Pirhonen